Tulimme edellispäivänä takaisin Englannista Grannan 80-vuotisjuhlilta. Unna oli vanhempiaan urheampi (taas). Isi jäi kotiin ja äiti lähti hartiat korvissa (kun jännitti niin) vauva kainalossa. Unna nukkui yli puolet menomatkasta ja tulomatkalla hän oli jo kuin mikäkin lentomatkailun konkari! Kaikki sukulaiset ihailivat Unnaa, kun hän on niin kaunis ja kiltti. Äiti tuli hemmotelleeksi tyttärestään sylivauvan ja nyt pikkuinen on taas palannut isin "kurinalaiseen" koulutukseen. Isiä Unnalla olikin jo ikävä! Isillä on niin hieno parta ja silmälasit ja ääni ja KAIKKI (välillä äitikin on kade). Reissulla Unna ehti tutustua isovanhempiinsa ja enoonsakin paremmin.Nannan sylissä on aina mukava olla ja Mufa se jaksaa huvittaa! Enon silmiin taas kun kerran katsoo, ei enää ole paluuta. Juhlissa höösättiin niin ettei Unna eikä äiti pysynyt kärryillä ketä kaikkia siellä oikein oli. Mukava reissu, mutta oli silti kyllä kiva tulla kotiin!